koitan elää yhteiskunnan ulkopuolella.
tai siis en haluaisi.
tällaisella unirytmillä ei ole muuta vaihtoehtoa.
minua ei saa 8-16 rytmiin.
viime yönä - siis yönä - nukuin kaksi levotonta tuntia ja kolmen jälkeen noustessani päätin sitten, etten mene enää nukkumaan, jos vaikka koko päivän valvomisella saisin rytmin ihmisten aikoihin.
eikä mitä. koko päivän nukuin, aamu kahdeksasta ilta kahdeksaan melkein.
ja tässä sitä taas kukutaan.
yöllä ei voi oikein siivota, eikä tiskata kun siitä tulee liian kova meteli.
enkä näköjään saa töitäkään tehtyä yöllä - olen mukamas siihen sitten liian väsynyt.
unirytmissäni lie se suurin syy miksen sovi työelämään.
ja laiskuudessani.
pkele.
jotain muuta sitten kanssa.
tänään katselin kun koirat lesboili.
kiimainen narttu saa hajullaa toisenkin nartun sekaisin, ja se otti sen uroksen roolin vastaan täydellisellä antaumuksella.
nauroin makeasti.
mutta hiljaa naurun takana, aivan salaa, unelmoin ihmisten välisestä lesboseksistä...
mun seksuaalielämä ei ole parantunut mihinkään.
tunnen olevani pakotettu selibaattiin, masturbointi aiheuttaa vain väsymystä.
hmm. onko noin?
senkö takia minulla on viime päivinä ollutkin niin omituisen kova vimma siivota?
ja nukkua väärään aikaan?
27. toukokuuta 2004
18. toukokuuta 2004
kappas vaan
no niin. aikaa kuluu. kappas vaan.
ulkona sataa.
mielenkiintoinen viikko takanapäin.
koiran kanssa aloitimme uuden harrastuksen, toivottavasti siitä tulee meille hyvä harrastus.
viikonloppu meni ex tempore - ja suunnitelluksi ryyppäämiseksi.
saimme mieheni kanssa perjantaina kännissä riidan - tai paremminkin selvittelykeskustelun - aikaan.
oli jo aikakin.
vihdoin sain selville sen syyn, miksen ole saanut harrastaa seksiä hänen kanssaan aikoihin.
sukupuolitauti.
mä en taaskaan tajua miksi multa pitää salata sellaista.
en mäkään voinut sitä tautia silloin salata.
se ei olisi ollut oikein.
mä en halunnut elää sellasen valheen kanssa.
hänen mielestään oli helpompaa kieltäytyä kaikesta seksuaalisesta kanssakäymisestä
ja saada minut luulemaan, että kyseessä on toinen nainen, minun rumuuteni, etten kiihota, kelpaa jne jne kuin kertoa tuo yksinkertainen totuus.
ihan pisti niinku vihaksi.
ja sitten kun multa salataan yhtä niin alan epäilemään toista, ja sitten alkoikin jo kunnon vainoharhat. valvoin yöt läpeensä miettien, miten se pettää mua...ja mitä kaikkea muuta se salaa multa...
äyk
no keskustelu puhdisti ilmaa - ja kappas vaan sain seksiäkin!!!!!!!!!!!
lauantaina menimme pääkaupunkiin seksimessuille kaverini kanssa.
seksimessujen tarjonta oli surkea, liikaa ihmisiä ja liikaa markkinahumua.
miesstrippari heitti voltteja, se oli aika hyvä, ja sillä oli todella kauniit ruumiin liikkeet - kelpaisi mun sänkyyn - mut muuten se oli aika tavanomainen.
en nähnyt lesboaktia, suuri pettymys.
loppuilta meni vanhojen kavereiden kaa ryypätessä.
ja hauskaa oli.
sain mukavaa huomiota ja sain olla oma itseni.
välillä vähän mietitytti kyllä, että miten kaikkeen suhtautuisin, sitä tuntee itsensä kuitenkin hiukan ulkopuoliseksi kun ei ole ollut kunnolla yhdessä pitkään aikaan.
ja pitääkö mua kiusata siitä, että mä en enää voi harrastaa niitä tiettyjä paheita???
kappas vaan. ulkona näyttäisi satavan yhä.
mutta se voi johtua kyllä mun silmistäkin.
ulkona sataa.
mielenkiintoinen viikko takanapäin.
koiran kanssa aloitimme uuden harrastuksen, toivottavasti siitä tulee meille hyvä harrastus.
viikonloppu meni ex tempore - ja suunnitelluksi ryyppäämiseksi.
saimme mieheni kanssa perjantaina kännissä riidan - tai paremminkin selvittelykeskustelun - aikaan.
oli jo aikakin.
vihdoin sain selville sen syyn, miksen ole saanut harrastaa seksiä hänen kanssaan aikoihin.
sukupuolitauti.
mä en taaskaan tajua miksi multa pitää salata sellaista.
en mäkään voinut sitä tautia silloin salata.
se ei olisi ollut oikein.
mä en halunnut elää sellasen valheen kanssa.
hänen mielestään oli helpompaa kieltäytyä kaikesta seksuaalisesta kanssakäymisestä
ja saada minut luulemaan, että kyseessä on toinen nainen, minun rumuuteni, etten kiihota, kelpaa jne jne kuin kertoa tuo yksinkertainen totuus.
ihan pisti niinku vihaksi.
ja sitten kun multa salataan yhtä niin alan epäilemään toista, ja sitten alkoikin jo kunnon vainoharhat. valvoin yöt läpeensä miettien, miten se pettää mua...ja mitä kaikkea muuta se salaa multa...
äyk
no keskustelu puhdisti ilmaa - ja kappas vaan sain seksiäkin!!!!!!!!!!!
lauantaina menimme pääkaupunkiin seksimessuille kaverini kanssa.
seksimessujen tarjonta oli surkea, liikaa ihmisiä ja liikaa markkinahumua.
miesstrippari heitti voltteja, se oli aika hyvä, ja sillä oli todella kauniit ruumiin liikkeet - kelpaisi mun sänkyyn - mut muuten se oli aika tavanomainen.
en nähnyt lesboaktia, suuri pettymys.
loppuilta meni vanhojen kavereiden kaa ryypätessä.
ja hauskaa oli.
sain mukavaa huomiota ja sain olla oma itseni.
välillä vähän mietitytti kyllä, että miten kaikkeen suhtautuisin, sitä tuntee itsensä kuitenkin hiukan ulkopuoliseksi kun ei ole ollut kunnolla yhdessä pitkään aikaan.
ja pitääkö mua kiusata siitä, että mä en enää voi harrastaa niitä tiettyjä paheita???
kappas vaan. ulkona näyttäisi satavan yhä.
mutta se voi johtua kyllä mun silmistäkin.
4. toukokuuta 2004
krapulan jälkeisiä ajatuksia
ei paljon ole.
vappu meni ensin hieman ujostellen, sitten loppuyöstä ja alkuaamusta aivan täysin riehakkaasti.
ja lauantaina sama juttu.
humalassa teki mieleni taas puhua seksin puutteestani,
mikä tietenkin johti sellaisiin hieman liian vihjaileviin kommentteihin.
en saanut kuitenkaan sääliä keneltäkään.
eikä kukaan mene ja ota poikaystävääni kurkusta kiinni ja vaadi tietää totuutta, kukaan ei ole sankarini.
voivatko nämä ongelmat tuhota meidän muuten niin loistavan suhteemme?
sellaista minä nyt mietin,
mietin mikä tilanne oikeasti on.
kuinka suuria nämä ongelmat ovat, mikäli tilanne ei pian muutu.
toisilla taas näytti olevan suurempia ongelmia.
että siihen verrattuna olen todella onnekkaassa asemassa.
toisaalta taas, osaan nykyään jo välttää huonoja suhteita.
on niistä virheistä siis jotain hyötyäkin.
selkää särkee niin kovin, että taidan mennä muille maille.
ei minulla ole mitään hienoa sanottavaa nyt.
vappu meni ensin hieman ujostellen, sitten loppuyöstä ja alkuaamusta aivan täysin riehakkaasti.
ja lauantaina sama juttu.
humalassa teki mieleni taas puhua seksin puutteestani,
mikä tietenkin johti sellaisiin hieman liian vihjaileviin kommentteihin.
en saanut kuitenkaan sääliä keneltäkään.
eikä kukaan mene ja ota poikaystävääni kurkusta kiinni ja vaadi tietää totuutta, kukaan ei ole sankarini.
voivatko nämä ongelmat tuhota meidän muuten niin loistavan suhteemme?
sellaista minä nyt mietin,
mietin mikä tilanne oikeasti on.
kuinka suuria nämä ongelmat ovat, mikäli tilanne ei pian muutu.
toisilla taas näytti olevan suurempia ongelmia.
että siihen verrattuna olen todella onnekkaassa asemassa.
toisaalta taas, osaan nykyään jo välttää huonoja suhteita.
on niistä virheistä siis jotain hyötyäkin.
selkää särkee niin kovin, että taidan mennä muille maille.
ei minulla ole mitään hienoa sanottavaa nyt.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)