jos ois vain yksi elämä, miten sen aion elää?`

inspistä toisen blogista.
tai oikeestaan masista.

ehkä mun suurin masiksen aiheeni onkin just tuo
kun ei voi elää täysillä
ei voi elää niinkuin haluaisi
aina toisten ehdoilla
aina kompromisseissa
Aina kateellisena.

tän yhden elämän mä käytän masentuneena
kateellisena ja hieman katkerana.
surullisena pessimistinä ja peläten.
pelkään kaikkea ja eniten sitä että elämä menee hukkaan näin.
istun kotona mököttäen kaikkea mistä jään paitsi
mitä en jaksa tehdä.
vihaan.

hassua miten itse juhannuksen vietossa istuin poikien kanssa terassilla
ja mietin sitä, että miksei meidän porukoissa ole yleistä seksiä
miksei meillä ole vapaamielisyyttä
vapaata läheisyyttä
kimppakivaa.
miksi toisilla on.
ja miten se menee
ja kuinka haluisinkaan sinne mukaan
ja miten en ole siellä mukana.

jos olisin, en varmaankaan uskaltaisikaan mitään, mutta se jossittelu on turhaa.
kokeilemalla siitä selviäisi.

tämäkin on yksi asia minkä haluaisin rakkaani kanssa jakaa
mutta senkin joutuisin yksin tekemään
meidän elämä yhdessä ei ole Elämää yhdessä
tai ei ainakaan mun Elämää.

niinpä mä istun yksin kotona ja kateilen.

mitenköhän saisin elämääni hieman maustetta,
miten saisin elettyä tämän yhden elämän niinkuin kuuluisi?
niinkuin haluaisin.
seksissä edes.
rakkaalla on rakkaat harrastuksensa, voisiko tästä tulla mun?

aikaisemmista

vanhoja tekstejä
vuosia sitten mielessä pyörineitä
historiallisia suorastaan

silti ne on jokapäiväisiä
tuttuja
kulkee mukana
eikä ole paljoa muuttuneet

ajankohtaisia ne ei kaikki ole
silti oleellisia
taustatiedot

enkä malta odottaa että pääsen niissä loppuun

Otteita aikaisemmasta Minun kirjasta - sivut 51 - 54

Mä haluan asioita, joista toinen estää toista toteutumasta.

Mä oon vitun heikko.

Mä pärjään yksin.

Kuolemalla.

Kun kukaan ei auta, on apukin lähellä…

Väitättekö te, et mun pitäis opetella selviytymään yksin?

Mä puristan jalkani yhteen.

Virkkuukoukkujen sijaan mä kuvittelen klitorislävistyksen, siinä verhon takana.

Nauttisinko mä siitä?

Heh.

Niin kuin mä nautin seksistä….

***

Juuri kun luulin vanhan toverin hylänneen mut,

se tulikin ja pelasti mut kahdesti.

Nosti mut maasta värisemästä,

kantoi suoloiseen tiedottomuuteen

ajatusten saavuttamattomiin.

Hädässä ystävä tutaan.

Eilen et tullut.

Jokainen ystävä varaa itselleen oikeuden pettää joskus.

Mä suojelen muita valheillani.

Mun on pakko opetella.

Muahan te ette tyhmäx sano!

Naurettavaa Aljaseni, tottakai ne sanoo.

Mä kaipaan joo sitä aikaa, ku olin arvostettu.

Mut taas mä teen sitä mitä haluun, enkä sitä mikä on

ns. järkevää.

***

Liian monet veitset on ollu mulle liian tylsiä.

Miks kuolemaa pitää parempana vaihtoehtona vain omalla kohdallaan?

31.3.98

Nyt tää on menny jo vähän liian sairaaks.

***

Tämän takia mä luovun kaikesta.

Olen valmis valehtelemaan,

oman etuni,

meidän etumme.

Prinsessaa ei laskettu alas ennen kuin prinssi kantoi hänet pois saturatsullaan.

Jonkun hakatessa ovea.

Tietenkin minä pelkään tämän loppuvan.

Mitä muuta vaihtoehtoa tulevaisuudessa on?

Yksi rakkaudentunnustus parkkipaikalla.

Mä kuulen aina sen laulun,

sen tunnelman,

enkä koskaan unohda.

"otteita aikaisemmasta Minun kirjasta - sivut 49 & 50"

Mä tajusin tänään, et miehet ei oo oikeesti paskoja.

Mä teen niistä sitä.

”Kyll maar myö niin pal kauhiast häröilt olt,

et on meiän pakko välil sekoillakkii.”

Kyllähän mä tiesin, et kenenkään huumorintaju ei riitä muhun.

Mä oon oikeesti aina pettynyt teihin.

Rakastakaa mua!

Mitään muuta mä en ole ollut vaille.

Kaikki elämäni aamut olen kuollut.

En puhu paskaa.

Mä tiedän teistä liian vähän.

***

Vaikka mä kirjotan ruutupaperille

mun rivit on vinoja.

Mä kirjotan ne elämästäni.

Tosiystävät tuhoavat toistensa terveyden.

Mun niska nyki eilen,

kuin kuolemaa tekevän koiran.

Mä kuuntelin nuorisoa tappavaa kanavaa viikko aikaisemmin,

Katri H:n laulua ja tajusin, et mä en pidä enää miehistä.

En ees niistä harvoista, ikuiseksi luulluista.

Kun mä en tiedä mitä mä haluan, yritän tehdä niin kuin muut mun haluavat tekevän.

Mä haluan liikaa miellyttää.

Mä en saa tehdä mitä MÄ haluan.

Siltikään.

Otteita aikaisemmasta Minun kirjasta - sivut 47 & 48

Ruoho on vihreää lumen alla.

Ja minä rakastan molempia.

Lumi on vihreää ruohon alla.

-ko?

Minä suljin silmäni olkaasi vasten.

Annoin sinun saattaa minut rajamaille,

pelkäsin,

mutta rakastin liekkiäsi.

Minä olin kokonaan musiikin.

En edes muistanut ajatella, ettei väliä sillä mitä muut ajattelee.

Sinä kannoit minut pois,

annoit tehtävän.

Miten vaikeata on taas palata ja olla oma itsensä.

Olenko oppinut täällä tukahduttamaan tunteeni vai olemaan tuntematta?

***

Aamulla Tuire nousee ylös, menee vessaan.

Pesee hampaat.

Tuire painelee turvonnutta vatsaansa inhoten.

Tuire syö aamiaista.

Puoli litraa vedellä lantrattua appelsiinimehua, banaanin ja mandariinin.

Tuire lähtee koiran kanssa ulos.

Tuire tulee kotiin, avaa telkkarin ja nukahtaa.

Kello lähenee kuutta.

Tuire ottaa bussin lentokentälle.

Hän istuu ikkunan vieressä juoden olutta irvistäen.

Tuire katselee lähteviä kaukolentoja.

Vielä enemmän hän katsoo saapuvia.

Tuire painaa kasvonsa lasiseinää vasten.

Joskus Tuire itkee.

Joskus ei jaksa.

Tuire ottaa bussin takaisin keskustaan, astuu ulos ja oksentaa.

Tuire menee kotiin.

Koti on neljännessä kerroksessa.

Hän kävelee aina rappuset.

Tuire vie koiran ulos.

Koirapuistossa Tuire nukahtaa penkille.

Koira karkaa aidan yli.

Koira jää auton alle.

Aamulla Tuire ei enää jaksa.