miksi uni ei virkistä?
mä avaan silmät ja oon ihan unessa,
katon kelloa
ja oon nukkunu tunteja
pää on ihan pihalla
ja masentaa
siis masentaa ilman mitään syytä
sit mä yhtäkkiä muistan
mä näin taas painajaista
pahimpia painajaisia
joissa itketään epätoivoa
jotka jättävät valveilla oloonkin sen saman paskan tunnelman
niinku joku ois pielessä
koko ajan
unen piti piristää
virkistää
mä oon ollu nyt monta päivää tällänen
masentunu ilman syytä
heikko ilman syytä
kiukkunen väsynyt
väsymykseen on syy, en saa nukuttua
ja sit ku saan ni painajaiset valtaa mun pään
ne näyttää taas niitä elokuvia joiden ajattelemista mä en edes uskalla ajatella hereillä ollessani
ne näyttää mun pelot
joissa ei onneksi ihan jokaisessa oo mitään järkeä
nyt mä oon herännyt
ja mulla on outo olo
mä jatkan siinä painajaisessa tallustelemista
vaikka maisema muuttu, päähenkilö ei.
18. elokuuta 2005
9. elokuuta 2005
pakollista erotiikkaa
erotiikalla saa lukijoita
mainoslause
istun jalat levälläni
tuen niitä vessan kopin molemmin puolin
avoimena suljettua ovea kohti
housut on myttyrässä lattialla
mä tykytän
sydän hakkaa
---
tuntia aiemmin:
siivousta, murheita ja suunnitelmia.
yhtäkkiä joku mainitsi koodisanan,
ja päässäni pamahtaa
kiima, panetus, himo
ajattelen että tästä on selvittävä
kun ei ole mies tässä, ei voi saada
saisiko vaikka mies olisi tässä, se on eri asia...
mielikuvitus lähtee leikkiinsä,
yritän imeä tupakkaa
ja siirtää himoa pois.
mutta enhän minä itseäni voi komentaa
niin vain avaan salaa pornokanavat
surffailen kunnes nään kahden naisen keskenään
kiima valuu ja täyttää minut
kuuma
huuma
hirveä himo saada itse olla pääosassa
elokuvan tahti kiihtyy
alkaa tapahtumaan toden teolla sellaista mitä haluan itsekin
kohta housut kastuvat läpi, ajattelen
ja
puhelin soi!
siis mitä, kuka soittaa tähän aikaan!!!!
huomaan että siihen on vastattava
käännän pornot äänet hiljaisemmalle ja puhun ja kuuntelen
ja esitän kiinnostunutta
vaikka tekisi mieleni vain jatkaa omissa maailmoissa,
välillä on pakko kääntää katsekin pois ruudusta
tuohon ihmiseen en halua yhdistää seksualisuutta
mutta pakko on katsoa,
kuuntelen jotain jorinoita, ajattelen pahasti
kun keskeytti
parhaat palat alkavat olla käsillä, kiima haihtuu tuota ääntä kuunnellessa
naiset ovat löytäneet silkkisolmiot, ja lelut.
kuvittelen itseni molempien asemaan...
voi kunpa puhelu loppuisi jo.
ei. jaar jaar jaar.
katson naisia sängyllä, katson villinä liikkuvia käsiä, lanteita, sauvoja.
haluan kuulla äänet.
haluan päästä mukaan.
hävettää katsoa samalla kun joku puhuu minulle ihan muusta
mutta eihän sen tartte tietää mitä mä olin just tekemässä...
vihdoin
vihdoin se lopettaa!
mä haluan jatkaa siitä mihin jäin,
mutta leffasta on parhaat palat auttamattomasti ohi
harmittaa
surffaan kanavia,
suihinotto, suihinotto, persepano. ei ei ei ei mitään.
ei värähdä.
miten pääsin takaisin tunnelmaan, on aika mysteeri.
menen vessaan.
lukitsen oven.
nojaan eteenpäin ja kuvittelen nänneihini sormesi
hampaasi
kuvittelen sinut maistamaan minua
kun nojaan taaksepäin,
levitän jalat ihan auki.
katson omia sormiani niinkuin ne olisivat sinun.
hyvä etten huuda nimeäsi.
niin hyvältä tunnut.
---
ja takaisin todellisuuteen.
mainoslause
istun jalat levälläni
tuen niitä vessan kopin molemmin puolin
avoimena suljettua ovea kohti
housut on myttyrässä lattialla
mä tykytän
sydän hakkaa
---
tuntia aiemmin:
siivousta, murheita ja suunnitelmia.
yhtäkkiä joku mainitsi koodisanan,
ja päässäni pamahtaa
kiima, panetus, himo
ajattelen että tästä on selvittävä
kun ei ole mies tässä, ei voi saada
saisiko vaikka mies olisi tässä, se on eri asia...
mielikuvitus lähtee leikkiinsä,
yritän imeä tupakkaa
ja siirtää himoa pois.
mutta enhän minä itseäni voi komentaa
niin vain avaan salaa pornokanavat
surffailen kunnes nään kahden naisen keskenään
kiima valuu ja täyttää minut
kuuma
huuma
hirveä himo saada itse olla pääosassa
elokuvan tahti kiihtyy
alkaa tapahtumaan toden teolla sellaista mitä haluan itsekin
kohta housut kastuvat läpi, ajattelen
ja
puhelin soi!
siis mitä, kuka soittaa tähän aikaan!!!!
huomaan että siihen on vastattava
käännän pornot äänet hiljaisemmalle ja puhun ja kuuntelen
ja esitän kiinnostunutta
vaikka tekisi mieleni vain jatkaa omissa maailmoissa,
välillä on pakko kääntää katsekin pois ruudusta
tuohon ihmiseen en halua yhdistää seksualisuutta
mutta pakko on katsoa,
kuuntelen jotain jorinoita, ajattelen pahasti
kun keskeytti
parhaat palat alkavat olla käsillä, kiima haihtuu tuota ääntä kuunnellessa
naiset ovat löytäneet silkkisolmiot, ja lelut.
kuvittelen itseni molempien asemaan...
voi kunpa puhelu loppuisi jo.
ei. jaar jaar jaar.
katson naisia sängyllä, katson villinä liikkuvia käsiä, lanteita, sauvoja.
haluan kuulla äänet.
haluan päästä mukaan.
hävettää katsoa samalla kun joku puhuu minulle ihan muusta
mutta eihän sen tartte tietää mitä mä olin just tekemässä...
vihdoin
vihdoin se lopettaa!
mä haluan jatkaa siitä mihin jäin,
mutta leffasta on parhaat palat auttamattomasti ohi
harmittaa
surffaan kanavia,
suihinotto, suihinotto, persepano. ei ei ei ei mitään.
ei värähdä.
miten pääsin takaisin tunnelmaan, on aika mysteeri.
menen vessaan.
lukitsen oven.
nojaan eteenpäin ja kuvittelen nänneihini sormesi
hampaasi
kuvittelen sinut maistamaan minua
kun nojaan taaksepäin,
levitän jalat ihan auki.
katson omia sormiani niinkuin ne olisivat sinun.
hyvä etten huuda nimeäsi.
niin hyvältä tunnut.
---
ja takaisin todellisuuteen.
2. elokuuta 2005
tässä
tässä istun enkä muuta voi.
kuljen sateessa ja ajatukset virtaa päässä
ihan miten vaan
vuolaana virtana
tai pikku pisaroina.
mietin mitä teille kuuluu
mietin elämääni
mietin imuria
mietin yöperhosia
mietin lattialuuttua
kuivamoppausta
naureskelen itselleni
säpsähdän ukkosta
ajattelen taas teitä.
palvelijana nöyränä tässä
yritän päteä.
huomaatko miten syksy saapuu?
ei enää näy maisema yössä
kuu ei paistanut
pimeys oli ehjä
sadepisarat kutittivat ihoa, hassua.
vähän niinkuin ruvet kutittavat.
mun kropassa on paljon energiaa
ne on sekaisin
ne pitäis laittaa järjestykseen
oikeiden ihmisten malliin
ehkä musta sitten tulis se hyvä ihminen
josta niin paljon oon puhunu
oletko sinä hyvä ihminen?
onko se ihan sama,
aina me epäillään.
älä ole vihainen.
älä ole huolissasi.
ole kiitollinen.
tee työtä.
ole muille ystävällinen.
jos jonain päivänä mä en oisi jostain huolissani
romuttuiskohan mun omakuva täysin
pelkäänkö mä jo nykyään luopuu tästä epävarmuudestakin
paniikin odotuksesta
pettymyksen vartoomisesta
mä yritän valuttaa nää ajatukset tähän
pois mun päästä
ei ne lähe
auta
auta mua komentamaan nää ajatukset muualle
ime mun pää tyhjäksi
kuljen sateessa ja ajatukset virtaa päässä
ihan miten vaan
vuolaana virtana
tai pikku pisaroina.
mietin mitä teille kuuluu
mietin elämääni
mietin imuria
mietin yöperhosia
mietin lattialuuttua
kuivamoppausta
naureskelen itselleni
säpsähdän ukkosta
ajattelen taas teitä.
palvelijana nöyränä tässä
yritän päteä.
huomaatko miten syksy saapuu?
ei enää näy maisema yössä
kuu ei paistanut
pimeys oli ehjä
sadepisarat kutittivat ihoa, hassua.
vähän niinkuin ruvet kutittavat.
mun kropassa on paljon energiaa
ne on sekaisin
ne pitäis laittaa järjestykseen
oikeiden ihmisten malliin
ehkä musta sitten tulis se hyvä ihminen
josta niin paljon oon puhunu
oletko sinä hyvä ihminen?
onko se ihan sama,
aina me epäillään.
älä ole vihainen.
älä ole huolissasi.
ole kiitollinen.
tee työtä.
ole muille ystävällinen.
jos jonain päivänä mä en oisi jostain huolissani
romuttuiskohan mun omakuva täysin
pelkäänkö mä jo nykyään luopuu tästä epävarmuudestakin
paniikin odotuksesta
pettymyksen vartoomisesta
mä yritän valuttaa nää ajatukset tähän
pois mun päästä
ei ne lähe
auta
auta mua komentamaan nää ajatukset muualle
ime mun pää tyhjäksi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)