ihmiset on sulkeutuneita
ne sairastuu sen takia
miksi mä joudun mukaan siihen
ei saa puhua
ei saa kysyä
ei saa kertoa
mä en voi olla avoin kun mulle ei olla avoimia
mä en kestä sitä ilmettä ihmisten kasvoilla kun ne ajattelee jotain eikä kerro
ne ajattelee musta eikä kerro
mä en luota niihin
mä avaudun ja tunnen kuinka ne sylkee mun kasvoille
ne huijaa luottamaan
ne väittää välittävänsä
enkä ole ainoa kuka tätä kohtaa
mä vaan taidan olla sille yliherkkä
mun tuntosarvet väpättää
ne taipuu masentuneena alaspäin
ku mä nään sun ajatukset
enkä uskalla sanoa mitään. mä en uskalla sittenkään siinä tilanteessa olla sitä mihin uskon.
rehellinen. teeskentelemätön.
miten ihmiselle joka teeskentelee voi olla rehellinen itsekään?
unohtamalla kaikkien muiden mielipiteet.
mä en osaa enkä halua tehdä niin.
mä en elä yksin tässä maailmassa, eikä kukaan teistäkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti