30. syyskuuta 2004

elämä

ihminen on tyytymätön itseensä
ja elämäänsä liian usein.

minäkin olen.

elämä on liian lyhyt hukattavaksi
murehtien
että mitä multa puuttuu
mikä meni pieleen
ja miksi miksi miksi.

kuolema tulee liian pian

toisaalta silloin ei enää tartte murehtia.
sit sitä voi vaan olla ja möllöttää.
eli sallikaa mun nyt murehtia vielä kun voin.

valvoa vielä kun voin.
itkeä nauraa ja raivota.

elämä on kaikkea sitä mitä kuolleena ei voi tehdä.

Ei kommentteja: