Ja sitten mä päätin, mitä mä teen.
Muutan.
Yksin asumaan ja kasvatan kannabista.
Poikaystäväni mielestä se ei ole todennäköistä.
Hän hymyili minulle tänä aamuna
ja teki minut onnelliseksi.
Minä aloitin tällä kertaa lääkärin määräyksestä noiden tablettien syömisen.
Ja takapuolen laastarin alla kipu ja kirvely.
Liukastetta.
Ja sitten ku mä haluan mä oon ku spiidiä vetäny pikkulikka. (joo likka)
Mut ainoana erona estot.
tai sä vaan et haluu mua.
Sit ku mä haluun, kerrankin, ja joku vielä ähkii siihen malliin telkkarissa, sä et halua mua.
Mä oon jo monta päivää halunnu.
Mä oon aika varma et tää on nyt sit sitä välttelyä.
Jos me ei naida juhannuksena niin mä nain sit jotain muuta.
Mut ”parisuhteessa ei uhkailla, pakoteta eikä lannisteta”.
---
Kukakohan mut löytää kuolleena?
Toivottavasti mun veri valuu mahdollisimman monen auton päälle.
Sanomattakin on selvää, että minä haluan kuolla ,
en koska vihaisin elämää, vaan satuttaakseni läheisiäni.
tai kauempia tuttavuuksia.
Minä haluan merkitä jotain kaikkien heidän elämissään.
Minä en taida olla kyllin kaunis siihen elävänä.
Sääli sinänsä.
Minä olen varma, että satutan enemmän ollessani elossa.
Eikä kuitenkaan kukaan tapa minua.
Mutta oman käden kautta kuolleena pappi ei voi sanoa hautajaisissani, että:
”Hän oli elämäniloa pursuva neito, joka ei olisi halunnut vielä kuolla.”
Kuten ilmeisesti kävisi sairauden minuun iskiessä.
Voi kunpa ehtisisin Jumalaa ennen!
---
Mut kyllä tää luetaan.
Mä oon menossa jätettäväksi ja petettäväksi.
Pettämäänkö?
En taida tietää.
Toisten viinoja on asia maistella.
Kaikki pitää tehdä hetken mielijohteesta,
tai sen harhasta.
On hyvä olla koko ajan humalassa tarpeeksi.
Saakohan parkkikiekkoja piirtää tarpeen tullen.
Pimeetä.
Mä oon maan alla enkä enää näe.
Mä en muista kaikkea.
Musta tuntuu, et en mä haluukaan muistaa.
Yleensä juhannuksen vieton tarkoituksia on humaltua ja unohtaa.
Juonko mä unohtaakseni?
Ainakin nukkuakseni.
Se mies söi tuhkaa.
Mä yritin kovin olla aineissa
ja kai se huomattiinki.
Mut en mä tullu nopeaan alas.
Mä luulin ja ilmaisinkin,
et mä en ikinä palaa tältä tripiltä.
Toisaalta hyvä matka, mut loukkaannuin mä pari kertaa.
ja loukkasin.
Asiaa on että mua ei yhtään kiinnosta.
Ei kukaan välitä kuitenkaan, paskan vertaa, et mitä mä sanon.
Sinä, joka luet tätä.
Miksi niin teet? Sinä et tuntenut minua enkä minä sinua.
Miks vitussa mä ees kirjotan?!!
Ai niin, satuttaakseni.
Ei, ei me olla selvillä.
itsestämme ainakaan.
Minä annan sinun lukea tätä, miksi, et sinä tainnut välittää.
Rakasta minua enemmän joka hulluuden kohdalla.
Kun minä joudun sairaalaan,
kuole sinä rakkaudesta minuun.
Ja minä kärsin.
Minä kuitenkin itken hulluuttani,
itkenkö hulluuttani vai koska olen luullut että sinä kuolet minun hulluuteni takia.
Minä tässä haluan kärsiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti