2. elokuuta 2004

uimisesta ja elämästä

oletko koskaan hypännyt tuntemattomaan veteen?

tai seissyt ehkä siinä rannalla ja uittanut peukkuvarvasta vedessä ja miettinyt
uskaltaisko sitä?

siinä sitä seisoo ja varvas kastuu
ja sit kerää kaiken rohkeutensa ja sittenkin juoksee ja
hyppää.

tuntemattomaan veteen.

siinä voi satuttaa.
jalka voi mennä poikki
tai halvaantua koko kroppa.

ois ollu parempi vaan seistä siinä rannalla
varvas märkänä
ja tutista.

eikä ehkä koskaan uskaltaa syvemmälle.

mutta yleensä kun ottaa riskin ja
hyppää
ni osuu pohjassa olevaan kiveen vain sillä peukkuvarpaallaan.
sit pelästyy
et voi jos oisinki osunu siihen pää edellä tai jotain muuta karmeeta.
sellanen pelon ja huojennuksen väristys kulkee koko kropan läpi.

ja sit sitä ui rantaan täysiä kovaa vauhtia
ennenku jotain pahaa oikeesti sattuu.

vaik pitäis ennemmin uida pidemmälle
pitkin rennoin vedoin
ja nauttia siitä,
että riski kannattikin ottaa.

sillä kertaa.

Ei kommentteja: