ihana sade.
hauska seistä koirapuistossa kaatosateessa märissä kengissä.
koiraparka katsoo sen näkösenä, että minkä ihmeen takia pidät mua täällä sateessa.
se joutu jo siristämään silmiään kun vesipisarat putoili naamalle.
puntit on kuraiset ja sukat on märät.
otin housut pois.
tylsyys on valtava. ulkona ei jaksa pyöriä, tiskit lojuu altaassa ja työt painaa päälle.
tunnen paisuvani liikkumattomuuttani ja vitamiinien puute väsyttää.
telkkarin katselu pistää vihaksi.
mä haluan actionia!
jos sitä vaikka lähtis baariin. eiks siinä ois actionia?
kuka lähtis mun mukaan? jaksaisko flirttailla? siitä saa energiaa.(*
tänään on just sellanen päivä et mikään ei onnistu.
mikään ei piristä.
yleensä sade piristää mua.
voi juosta kaatosateessa, hyppiä tanssahdella ja kastua.
paidan hihat liimautuis ihoon ja hiukset kimaltelis pisaroista.
vois nostaa katseen kohti sadepilviä ja antaa pisaroiden virrata pitkin poskia.
kuin kyyneleet.
se puhdistais oloa.
lämmin sade tuntuu kauniilta.
sit läpimärkänä tulis kotiin ja menis kylppäriin riisumaan märät puntit pois.
ryömis peiton alle sippurakippuraan ja lämmittelis ihan pienessä myttyrässä.
koirat makaa vieressä ja lämmittää.
niihin voi kietoutua ja tuntea kuinka lämpö ja rakkaus virtaa niitten turkista.
ja nukahtais onnellisena...
ja aamulla heräis koirana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti