Mut sitä ei jaksa odottaa, että koska se potkii mua.
Äh ne sanoo ja lukee yhden rivin liian aikaisin.
Huh huh.
Kukaan ei ikinä lue sitä kirjaa, mitä mä en koskaan kirjoittanu.
Ja se silti harmittaa mua.
I think the truth should be told.
Nyt mä en oo vielä jumissa.
Aiemmin mä näin sen nojaamassa mua vastapäätä keittiönpöydän toisella laidalla.
Sen on vaan pakko lyödä sillä tuolilla.
Mut ei välttämättä.
Ollaanko sitä ruskettuneita vai mitä?
Mä näen ikuisuuden ääni päällä.
Oikeasti en, enkä myöskään kirjoita nyt.
Mut ehkä haamukirjailijan pitäis kertoo jostain muusta ku kirjoittamisesta.
ja huumeista.
Ja kaikki elämäni aamut, olen nukkunut.
Ja nyt valvoessani monta yötä tahtoisin nukkua
kaikkina aamuina.